Unen alussa kaikki on ok ja enemmänkin kuin ok. Vähän mieltäni vaivaa upouuden poikaystävän menneisyys, josta en tiedä mitään mutta ajattelen että antaa olla, eletään tässä päivässä.
Ryhdynpä kuitenkin huvikseni selvittelemään asiaa, kyselen kautta rantain sieltä täältä ja saankin selville monenlaisia huhuja. Vihon viimein vuokraan auton ja ajan tuntien matkan syrjäiselle maaseudulle ja siellä syrjäiselle tilalle, josta kuulopuheiden mukaan löytyisi totuus ja tieto.
Saavun hylätynnäköisen talon luo, sen takana häämöttää lisää rakennuksia. Kävelen niitä kohti, ensimmäisenä huomaan hautamuistomerkin ja tajuan että sinne on haudattu murhattu uuden kumppanini ex. Ainakin yksi, ellei enemmän.
Toisella puolella pihaa näkyy lato, jonka seinä on tahrojen ja roiskeiden peitossa. Kun kuljen lähemmäs, osoittautuvat ne vereksi. Ladon seinässä olevissa koukuissa roikkuu kuolleita ihmisiä, raatoja tai ihmisen tyhjiä nahkoja. Tajuan että poikaystäväni on massamurhaaja-psykopaatti ja että minäkin olen hengenvaarassa. Seuraava ajatukseni on että "no, ei kukaan ole täydellinen".
I'm having a blast, new boyfriend and everything is just perfect. I'm a little curious about his past, as I don't know anything about it. Discreetly I ask questions here and there and find out all kinds of rumours.
Finally I rent a car and drive hours and hours to remote countryside and to reach a remote farm house. I have been informed that the farm would hold the answers.
Slowly I walk pass the abandoned building reaching the yard. First thing I see is a tomb monument, and I realize my boyfriend's ex is buried there. One or more exes.
On the other side of the yard there is a barn, its walls covered with stains and spatters. With a closer look it is blood splashed all over. On the wall there are carcasses, human bodies or empty skins hanging on hooks and by that time I understand my brand new boyfriend is a mass murderer psycopath and I am in serious danger too. I think further "well, nobody's perfect".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti