Tämä ei ole totta, tämä on uni. Ettei joku nyt luule.
Maailma on litteä pannukakkumainen pienoismalli, mittakaava sellainen että esim. NY:n Midtownin pilvenpiirtäjät ulottuu vyötärölle saakka. Lätyn reunat eli ulkomeri on pursotettu kermavaahdolla. Maailman päällä täytyy liikkua varovasti ettei kermavaahto sotkeennu tai historian kulku häiriinny. Maailma on siis toimiva, mm. Gettysburgin taistelu juuri menossa jossain. Miniukot possauttelevat minipyssyjä ja ilmassa leivuu miniruutiusva.
Paitsi maantieteellinen, mailma on kronologis-historiallinen (vrt. Gettysburg tuossa edellä). Eri puolilla on menossa livenä eri historian ajanjaksot, niitä voi käydä siellä ihmettelemässä. Paras tapa liikkua maailmassa on tarzanmainen köysiä pitkin eteneminen niin etteivät jalat kosketa maata.
Koska maailma on niin ihmeellinen ja ihana, sitä käy ihmettelemässä suuri määrä ihmisiä. Jossain vaiheessa huomataan että koirat ovat vieneet hampaissaan kumiset mutta elävät dinosaurukset kyseiseltä alueelta ja ajanjaksolta. Mistä uudet tilalle? Olisiko dinot pitänyt luetteloida niin niiden korvaushinta olisi ollut tiedossa?
Heiluttelen itseni liaaneja pitkin katselemaan Eiffeltornia ja New Yorkia. Mietin hiljaa mielessäni mitä maailman reunan takana, ulkomeren kermavaahdon alla on ja aion vielä joskus käydä katsomassa senkin.
Aamulla oli mainion hilpeä mieli.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti