No joo, mitähän tästä nyt taas pitäisi ajatella. Juuri kun kirjoittelin aamufiiliksestä niin enkös tänään aamulla juuri ennen heräämistä nähnyt unen jossa KAIKKI oli täydellistä. Kaikki! Ne asiat, ihmiset, olosuhteet jotka olen nyt tai joskus halunnut juuri niin kuin niiden kuuluu ollakin. Täydellinen uni. Siitä heräämisen jälkeinen reality check oli melko lailla ankea. Oliko ihan pakko?
Blah, bite me subconscious. Just yesterday writing something about morning feelings after waking up, and now last night I had THE perfect dream. Everything and everyone I ever wanted in a perfect setting in a perfect way. Calling the morning feeling and reality check after the dream "disappointment" would be one major understatement. Why oh why?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti