Sivulle 175 tjsp ihan mainio scifi-fantasia jossa kyborgi-neiti henkivartioi rokkitähti-keijua. Lila Black oli aika kiinnostava pakkaus kaikkine koneosineen ja keinoälyineen. Mm. seisaaltaan nukkumis/vartioimis-moodi olisi kätevä. Haukkumasana "satulalaukut" naisten paksuista reisistä sai uuden ulottuvuuden Lilan reisien asekätköistä. Toimintaa, ihan pätevät henkilöhahmot vaikkei Lilaa lukuunottamatta mitää erityisen omaperäistä. Siis sivulle 175 tjsp saakka.
Ja sitten, what the f... Aletaan olla aistillisia, vaatteet vähenee, tunnelma kuumenee ja koko teos muuttuu chick-litiksi eli turhanpäiväiseksi seksilätinäksi. Lila ehtii viettää himokkaita hetkiä niin vartioimansa keijun kuin pahimman vihollisensakin kanssa (spoilaus sallittu :P) Loppukliimaksi (hah, ei edes naurata) jää muiden kliimaksien varjoon ja tarina latistuu olemattomiin.
Miksi, oi miksi?
Mikä pettymys, naiskyborgeja harvemmin kohtaa kirjallisilla matkoillaan. Lila jatkaa eroottisia seikkailujaan sarjan muissa osissa, mutta goodbye tältä lukijalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti