Väsytin itseni museomaililla: ensin Metropolitan Museum of Art ja myöhemmin samana päivänä Whitney Museum of American Art.Met oli melkein pettymys. Ellen olisi käynyt British Museumissa ja V&A:ssa, olisin varmaan nauttinut enemmän. Nyt ei tehnyt tiukkaakaan ohittaa Rooma ja Kreikka. Egyptiläinen temppeli oli aika makea, mutta muumiot jätin väliin koska seen that done that. Kiinnostavinta oli edullinen kahvila. Vapisin jo nälästä ja kofeiiniriippuvuudesta, ja kaksi ekaa museon kahvilaa avattiin vasta klo 11 kun mulla oli kahvintuska klo 10.30. Onneksi jaksoin raahautua siihen kolmanteen: pintti regular coffeeta, bagel&cream cheese ja appelsiinibriossi ilman tippiä $8,25. Pohjakerroksessa on myös museokaupan SALE-osasto, poimin sieltä pari T-paitaa.
Muuta kivaa oli moderni taide (duh, mennä nyt Metiin katsomaan modernia taidetta...). ja Australian sekä Oseanian jumalat. Aika pelottavia veikkoja ovat palvoneet ennen vanhaan, sanon vaan!
Metista jatkoin toiveikkaana Whitney museumiin, aikomuksena käydä vain Edward Hopper-huoneessa ja äkkiä pois. Pah, koko museo pursui Whitney Biennalissa nykytaidetta ja teini-ikäisiä taiteentuntjoita opettajineen. Hämmentäviä, yhdentekeviä, ajatuksia herättäviä, rumia, kauniita, mieleenjääviä... Jouduin ajattelemaan koko iltapäivän.Tuo rautalangasta väännetty Pegasos kuului kokonaiseen groteskiin ruosteiseen sirkukseen, jota olisi voinut tuijottaa tuntikausia. Ja hieno ikkuna niillä siellä Whitneyssa on myös.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti