1.27.2011

Kyllä kansa tietää

Kun teen valintoja reissaamisen, ostosten tms. suhteen, vertailen ultimate-erilaisten keskustelupalstojen postauksia aiheesta saadakseni keskiarvoksi ABSOLUUTTISEN TOTUUDEN.
Ja aina se on ilman suurempaa vaivaa löytynynnä :)

Esimerkiksi näin:
Canon 550D kyllä/ei: Mikrobitti /Kaksplus /horse &hound
Oslon (tai jonkun vastaavan, you get the point) museot: Martat/Punk in Finland
schuh.co.uk: Häät / Punk in Finland (uusi lemppari)
Kasvisraflat Lontoossa: muusikoiden.net / happy cow

Jne jne.

Ei menny niinku Inceptionissa, unikoulu #1

Kokeilu ykkönen: päätin nähdä selkounta ja muistaa sen aamulla.

Tulos: keskellä yötä mietin tuntikausia tylsiä työasioita. Kun olin soittamassa pomolle, tajusin etten voi soittaa pomolle keskellä yötä ja että mietin tylsiä työasioita unessa.

Analyysi: kokeilu täytti periatteessa illalla miettimäni päätöksen kriteerit ja oli lupaava alku, mutta unen sisällön laatua voisi skarpata. Edes kivoja työasioita hei??

1.21.2011

Katselin unta

Olipa merkillinen alkuillan tai myöhäisiltapäivän (21.00-21.45) uni!

Katselin toimintaa vierestä tai ulkopuolelta elokuvamaisesti, osallistumatta siihen millään lailla. Analysoin tapahtumia samalla, niin kuin puolitylsää leffaa repostellaan. "Onpa kökösti toteutettu kohtaus", "tästä tietää että on kyseessä nuortenleffa: kun taistelun jälkeen kukaan ei kuole vaan jää vain maahan voihkimaan".

Oli poikia, jotka puolustivat lapsuudenkotiani hyökkääjiltä, mm. vihaiselta vuokraisännältä. Toiminnan moottorina hääri Petteri Piiparinen-niminen vaalea poika. Petteri, yhdessä side kickin kanssa, aseistautui puukepein ja mopinvarsin (flashback keppijumpasta) ja kävi vainolaisten kimppuun. Tuloksena siis taistelutanner jossa vuokraisäntä ja toinen antagonisti maassa makaamassa voipuneena, mustelmilla mutta elossa.

Taistelukohtaukseen liittyy myös kiinnostava selkounellinen piirre. Jouduin nopeuttamaan muksintaa ja mätkintää, koska tiesin ihan pian herääväni.

1.09.2011

Otetaan mitä kaapista löytyy

Appelsiininen inkivääri-porkkanakeitto, lämmin kikhernesalaatti tsatsikisoosilla ja vielä perussalaattia päälle. Jälkiruoaksi mansikka-vaniljakiisseli. Aika hyvin arkisunnuntaiksi!

Viikonlopun muu saldo: useita jaksoja Näkemiin vaan Murua, ei yhtään kirjaa (!) eikä yhtään viiniä/siideriä/tjsp. alkoholipitoista juomaa. Muutama toteuttamista vaille valmis reissusuunnitelma.

1.02.2011

Vuodenvaihtoruoka 2010-2011

Ei ollutkaan sushi &co vaan italialaista: perussetti-antipasti (kaprikset, oliivit, artisokka, kuivatut tomaatit, pesto+crostini, savulammasta [no tämä nyt ei kuulu perussettiin yleensä], melanzane alla parmigiana ja dolcina semifreddo. D'Istinto syrah ryhditti tukevaa ja rasvaisehkoa kasvisruokaa hyvin, sen sijaan Chilen luomumerlot 35 astetta ei. Yksi vieraista luonnehti viiniä "lapselliseksi".

Huomioitavaa oli munakoison erittäin runsas hupeneminen paistettaessa, paistajalle tuli jo huoli riittääkö kaksi kauniin mustanpullukkaa koisoa 4 henkilölle. Riitti, mutta kuudelle ei olisi riittänyt. Ruoka oli moussakan ja lasagnen välimuoto, hyvä ja täyttävä jos kohta turhan tanakka arkipöytään kolmen juustonsa ansiosta.

Espressolla maustettu semifreddo pääsi jäätymään yli semin (4 tuntia pakastimessa), ja henk. koht. en näköjään pidä erityisesti mascarponen mausta. Tamperelaisten lakka- ja karpalokonvehtien ja Carolans'in kanssa sain kumottua annokseni, mutta seuraavan kerran se valmistuu kotimaisesta tuorejuustosta tai muusta hivenen keyemmästä kiitos.

Illan kuohuviinit matkasivat ympäri Eurooppaa, ja voittajaksi selviytyi berliinintuliainen: oli hyvä että kannoin Fürst von Metternich -skumppaa useamman pullon.

Oli mukavaa, ilta venyi yöksi ja aamuksikin mutta mikäpä oli ollessa hyvien ystävien seurassa.