Matkakirjojen lukeminen matkalla saa
pään sekaisin ihastuttavalla tavalla. Nyt tein ehkä maaennätyksen:
minä, Prahassa asuva suomalainen luen kirjaa, jossa matkustetaan
Venäjältä Mongoliaan matkustaessani Ranskan kautta Italiaan. Rosa
Liksomin Hytti nro 6 siis viimein luettu, pidin kovin. Liksomin
päähenkilö avautuu vähäpuheisesti ja salamyhkäisesti, sen
sijaan mitättömät ruostuneet juna-asemat ja teollisuuskaupunkien
myrkyllinen ilma kuvataan ylenpalttisesti, runollisesti.
Hyttitoverin hikiräkäinen fyysisyys ja tytön lähes näkymätön
olemus ovat tasapainossa ja niitä täydentää ikkunoiden takana
vaihtuvalle kurjistuva maisema. Aikana jota ei enää ole.
Lukukokemuksen myönteisyyteen saattoi
toki vaikuttaa elämäntilanne. Päähenkilö on yhtä aikaa
epämääräisesti pakenemassa jotain entistä ja kuitenkin
määrätietoisesti matkalla jonkun uuden luo,
tällainen kaksijakoisuus tuntuu
tutulta ja puhuttelee juuri nyt.
Lentäessäni Mont Blancin yli olin
siis yhtä aikaa kuuden maan kansalainen, hetkellisesti. Poissa,
välissä, in between.
Sorry, no point writing book review in english about a finnish untranslated book.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti