Jälleen satujen symboliikkaa sotkeva uni, johon liittyi vielä lievän lämmönnousun aiheuttamia visioita.
Pakenin yökerhosta metsästäjiä ulos lumeen paljain jaloin. Jäinen lumi viilsi jalkapohjiini haavoja, valkoiselle lumelle putoili kirkkaanpunaisia veripisaroita. Pelkäsin, että metsästäjät saavat minut jäljitettyä verijälkien avulla ja yritin kiivetä piiloon. Piilopaikassa odottelin prinssiä ja pelastajaani, joka oli Vikatikki- tv-sarjasta tuttu punatukkainen lääkäri Mac.
Lumihilkka ja ruusunpuna, olinko metsästäjä vai saalis vai kuka?
Aamulla heräsin flunssaisena metallinen veren maku suussa, kuin olisin käynyt imemässä jonkun kaulavaltimon kuiviin yön aikana. Vampyyrilisä perinnesatuihin?
Fairy tales and feverish dreams combined. I was in a nightclub and ran away from hunters to snowy night. The icy snow cut my feet, drops of deep red blood on my trail. I was terrified of the hunters catching me, tried to climb somewhere to hide. There I waited for my prince and saviour, the red-haired doc MacCartney from BBC series Green Wing.
Snow white, red riding hood or what? And was I the hunter or the hunted?
Woke up this morning having a flu, tasted metallic blood in my mouth just like I had been hunting and sucking someone's veins dry last night. Vampire appendage to traditional fairy tales?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti