Hyväänkin voi kyllästyä. Olen lukenut viime kuukaudet urakalla urbaania fantasiaa, joka tuntui virkistävän erilaiselta eeppiseen miekkailuun ja magiikkaan verrattuna. Nyt genren kliseet ja konventiot alkavat ahdistaa niin että kohta on tauon paikka. Ah jos vain löytäisin kokonaisen uuden genren, nyt ilman vampyyreja, zombieita ja loup-garou'ita tai miten tuon sitten taivuttaisikaan. Succubukset ja muut demonitkaan eivät enää jaksa yllättää (tai no, eilisen Felix Castorin loppudialogi "Julietin" kanssa oli kieltämättä aika viehko).
Mitä seuraavaksi? Pitäisikö välillä katsella kuvataidetta?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti