Marie Rutkoski: Cabinet of wonders

Prahan vanhankaupungin aukion astronominen kello on maagisen hieno todellisuudessakin. Tässä Kronos-kronikat -sarjan aloitusosassa kellon ja ympäröivän maailman magia jalostetaan pari astetta pidemmälle:

Böömin prinssi antaa sokaista kellon tekijän, Mikal Kronoksen, jottei tämä muovailisi metallista enempää ihmeellisiä asioita pelkkien silmiensä avulla. Prinssi ottaa kellontekijän silmät omaan käyttöönsä. Kelloon on kätketty mahtavia voimia, jotka hallitessaan prinssi päätyisi hallitsemaan koko omaa ja naapurinkin valtakuntaa.

Petra, kellontekijän tytär, saa selville että prinssi säilyttää isän silmiä muiden ihmeiden kanssa ihmekammiossaan. Petra ottaa lemmikki-tinahämiksensä mukaan ja lähtee hakemaan iskän silmiä takaisin. Avukseen tai riesakseen, näkökulmasta riippuen, hän saa Neel-nimisen romanipojan jonka taskuvarkaan sormet ovat maagisen pitkät ja ulottuvat.

Aloitusosa jättää monia kysymyksiä avoimeksi, niin kuin hyvän aloituksen kuuluukin tehdä.

Praha-ihmiselle MUST lukukokemus, ja aivan kelpo fantasiaa muillekin.

Elama ilman ookkosia, etelassa

Viikko etelassa alkaa olla takana pain, palasin ip Madridista 2 vrk:n reissusta Lissaboniin jossa olin eka kolme paivaa. Huomisaamuna keula/mika se lentokoneessa onkin kohti Suomea. Madridista on helpompi kertoa: ihastuttavan mahtipontinen kaupunki, elamaa, hajuja ja huutoa. Siihen rytmiin oli helppo menna mukaan, aivan huomaamatta tli lojuttua hostalissa siestan aika niin kuin muutkin. Ja taas iltapaivalla menoksi. Reina Sofian museo oli huisan ihana, Guernican edessa itketti. Ja kenkakaupoissa.

Lissabon... Hmmmm... En osaa viela sanoa mita tasta kaupungista ajattelen. Taytyy sulatella ensin. Kaunis ja pittoreskihan taa on kuin fan, mutta en tieda. Ainoa kaupunki Euroopassa, jossa joku paikallinen on varoitellut kavelemasta tiettya katua pitkin tai aamun auringossa on yhtakkia kadulla tuntunut silta etta on parempi vaihtaa puolta epamaaraisen jengin kohdalla. Jotenkin outo, siis merkityksessa ei tuttu. Mietin ja kerron myohemmin lopullisen mielipiteen.

Jokavuotinen angsti

Joulu. Taas se on kulman takana. Johtuen erinäisistä turbulensseista lähisuvussa, päätin että vähimmällä stressillä selvitään kun ilmoitetaan olevamme tavoittamattomissa = matkoilla. Ihan pikkuriikkistä suunnittelustressiä se toki tuo tilalleen, minne ja miten ja mitä vielä? Ollako uuteen vuoteen saakka, missä uusi vuosi vaihtuu mukavimmin jne. Nyt kaivoin naftaliinista matkahaaveita, ja koetan sovitella niistä ja lempparikaupungeista kokonaisuuden: Praha, Lontoo, Skotlanti, Pariisi, Cork, linnat, majakat, maaseutukäyskentely. Jotenkin dickensiläiseen suuntaan olen kallellani, vaikka hyvin tiedostan sen olevan illuusio ja kupla. Mutta jos kuitenkin jouluna voisi lueskella takkatulen loimussa, siemailla portviiniä ja välillä tehdä kävelyretken. Lame??? Uunna vuonna olisi kiva kuulla säkkipillin soittoa ja Auld lang syne.

Tod. näk. se tarkoittaa suomeksi majoittumista räkäisessä hotellimurjussa, rännässä&viimassa tarpomista, alennusruuhkissa hikoilemista ja kälyisten fishandchipsien ja bulkkicurryjen näykintää.

Rockenergiaa, raakana kiitos

Wau, sanon minä viime viikon keikoista. Perjantaina The Datsuns hikisellä klubilla Lontoossa ja lauantaina Hellacopters viimeisen kerran Suomessa Nosturilla.

Ensi viikolla nämä kaksi näkisi yhden lipun hinnalla, sitä paitsi: Datsuns lämppää Hellacoptersia Ruotsin keikoilla.

Datsuns oli livenä awesome, awesome. Raakaa rypistystä ilman taukoja, noin niin kuin 120km/tunnissa (vain pari fiilistelyä) ja meno oli tiukkaakin tiukempaa. Klubi velloi hiessä, niin yleisö kuin kunditkin. Dolfin amisviikset oli ällöt! Adrenaliinitasot kohosi humisten! Sikahyvä! Uusi levy Headstunts oli putkahtanut kauppoihin lokakuun alussa, ostin senkin ihan ensimmäisten joukossa. Mukana on uusiakin sävyjä, vaikka Eye of the needle. Menneet vaikutteet ja "the future of rock music" niinkuin bändistä jossain sanottiin, yhdistyy nautittavasti. Ja nautitaan mieluiten livenä :)

Coptersin keikka oli hyvä mutta edellisillan energialatauksen jälkeen meininki tuntui iskelmältä...

Rakas mediapäiväkirja!

Olin eilen ja tänään nuorten tiedotus-ja neuvontapalveluiden kehittämispäivillä, ja puheenaihe n:o 1 oli media, sosiaalinen sellainen. Tämän päivän mediankäyttöni on ollut suunnilleen tällainen:
- soitin Lontooseen (*murrrr*), hoidin työasioita työkännyllä ja jouduin surffaamaankin sillä
- luin työsähköpostin pariin otteeseen ja vastasin kivoihin viesteihin, hankalat jätin maanantaille
- tekstasin kotipuhelimella kotiin useita viestejä: ehdin junaan, löysin seminaaripaikan ym.
- internetin käyttö pävän aikana about kohta 5 tuntia ja vielä jatkuu... Nostalgiabiisien (Los Jacopablos, Kolmas nainen, Big Country, Alice Cooper) etsintää YouTubesta, Facebookin tsekkaus, blogin päivitystä ja blogien lukemista, etsin tietoa huomisen kirjamessuohjelmasta, illan teattereista ja keikoista Turussa ("Peer Günt", Omar & the Howlers jonka näin Ilosaaressa v. 1985), kävin All Music-sivustolla, muutamalla keskustelupalstalla ja googlailin
- luin junassa Jim Butcherin Storm Front-fantasia/hard boiled -dekkaria
- kuuntelin junassa Datsunsia, Mustaschia, Bluestationia, Hellacoptersia, Iron Maidenia
- luin nettilehden

Siis paljon on ollunna kaikenlaista mediankäyttöö. Niin kuin yleensä on. Pelit ja ircgalleria vain puuttuu... Mitähän minä heruttaisin kuvillani galleriassa, sääliä ehkä...

Practical ticketing actions and measures in modern UK

Että BLÄÄH! Datsunsin keikka on ensi perjantaina, siis. Liput tilasin abt. 1,5 kk sitten Ticketwebin kautta ja niitä ei ole kuulunut. Keskiviikkona soitin Lontooseen: joo, liput voidaan jättää Borderlinen lippukassalle noudettavaksi, soita perjantaina uudelleen. Soitin perjantaina: joo, liput on nyt postitettu, ellei ne ehdi tulla Suomeen ennen lähtöä, soita uudelleen keskiviikkona niin liput voidaan jättää Borderlinen lippukassalle noudettavaksi. Nyt vähän jännittää
a) ehtiikö liput tulla (kun kokemus Royal Mailin luotettavuudesta on mikä on: postitin kortin Stansteadilta 10.6., se tuli perille syyskuun lopulla... Postimerkki oli ylösalaisin...
b) ellei liput tule, hoituuko niiden vaihtaminen paikan päältä noudettaviin.
On se nyt prkl, koko Lontoonreissu on järkätty melkein tuon keikan takia.

Vrt. tilasin liput Amsterdamin Flogging Mollyn keikalle Alankomaiden Ticketmasterista, ne tuli postissa 1,5 vuorikauden kuluttua. Jopa Prahasta olen saanut kirjattuna kirjeenä liput aina ajoissa, mikähän maksaa tässä?

Kirjojen järjestyksestä

Kirsi Piha kirjoittaa HS:n Lukupiiri-blogissaan kirjojen järjestelytavoista: http://blogit.hs.fi/lukupiiri/tapoja-jarjestella-kirjat/

Olen kuluttanut kohtuullisen määrän aikaa tämän asian miettimiseen, ja tullut eklektiseen lopputulokseen. Kirjoillani on sekä kirjailija-, aakkos-, genre-, hankinta-, paremmuus [!]-, relevantti sijainti- sekä sekalaista järjestystä:

- Fantasia ja scifi on yksissä aakkosissa.
- Tietokirjoissa kovat tieteet (minulle niitä ovat kasvatustiede, sosiologia ym.) ovat omilla hyllyillään, kirjallisuustiede lähitieteineen omillaan.
- Matkakirjat kuuluvat yhteen, olipa kyseessä kartta, opaskirja tai Paul Theroux.
- Lastenkirjat ovat nykyisin hankintajärjestyksessä. Vanhimmat, oman lapsuuteni kirjat ikäjärjestyksessä (siis lukijan ikä, ei kirjan ikä).
- Keittiössä on luonto-oppaita, keittokirjoja, aforistista kirjallisuutta ja kotimaisia klasareita.
- On hylly, jossa on HYVIÄ KIRJOJA. Koetan toki vaalia tätä periaatetta kaikessa kirjan ostossa, mutta on siis tietty hyllypaikka johon haalin rakkaita kirjoja. Ne vaihtuvat aina välillä...
- On myös lukemattomien kirjojen hylly, josta kirjat siirtyvät lukemisen jälkeen pois uusien tieltä.

Ja vielä, olen alkanut säilyttää kirjoja pinoissa. Se on jotenkin lukemaan houkutteleva tapa...