Kun etsin tietoa saksalaisista jouluperinneruoista, törmäsin useaan mainintaan racleten suosiosta. Vaikken olisi tätä tiennyt, olisin sen saanut tänään kenttätutkimuksessani selville kun tihkusateessa paarustin Ku'dammilla mokomaa systeemiä etsimässä. Valittaen loppu kaikkialla. Vihdoin lännen nopeimmasta tärppäsi: KaDeWe:n raclettepannu-poltin-masiina ei ollut erityisen kallis, ja melko pienikokoinenkin viedä kotiin. Tiedän laitteelle heti viikon sisään toisen käyttökerran, joten kohta se alkaa olla hintansa haukkonut.
Kunhan suku saapuu, pöydässä on raclettejuustoa ja tilsit-juustoa meille rohkeille. Hillosipuleita, pikkukurkkuja, oliiveja, patonkia, perunasalaattia ja salaattia. Karnivoreille melkoisen umpimähkään valittuja braatwursti-salami-kalkkunajudansseja.
Viinivalikoimat perusmarketissa saa ihmisen laulamaan onnesta, sitten kun astuu viinimyymälään niin itkuhan siinä pääsee. Lasissa nyt viitosen Alsacen Riesling, ja ensimmäinen kulauksesta lähtien silkkaa juhlapyhää! Cremante d'Alsace jäähtyy tervetulomaljaksi, ja otinpa sitten huvikseni myös pinot noiria ja pinot grisia illaksi, kun sitä kerran on sopuhintaan tarjolla. Mutta vastapainoksi ei jouluhalkoa eikä macaroneja (ainakaan tänään).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti