Mitä sitä tuli tehtyä vuonna 11?
Luin laskujen mukaan 122 kirjaa, kun jätetään kuvakirjat, sadut ym. nopsalukuiset ja toisaalta tietokirjat listauksista pois. Selvästi vähemmän kuin edellisvuosina, lukumaku joko kapenee tai kirjat maailmassa huononee. Realismi ei jaksata, mutta urbaani spefi tympii. Kirjahyllyn kasvattaminen ei enää tunnu kiinnostavalta, tarkoittaako tämä että on aika vaihtaa e-kirjoihin?
Nähtyjä keikkoja pikaisen kalenteriselauksen mukaan parikymmentä (fifty-sixty maailmalla-kotimaassa), kovimmat the Hives ja ehkä Danko Jones. Annetaan vielä M. Monroelle mahdollisuus tänään, harmin paikka että Imperial State Electric perui. Pitikin rahdata ahterinsa maamme pääkaupunkiin ihan sitä varten ja siis turhaan :[ Tää on jo kolmas tilaisuus jossa/josta ISE menee ohi ja sivu suun. edit 1.1. MM oli juuri niin adhd kuin odotin, ei kohonnut kärkikeikaksi.
Musiikkituttavuuksia Royal Republic, Graveyard, Orchid, Rival Sons, liuta depressiivisiä stoner-pumppuja.
Vuoden levy... tääpä onkin paha. D-A-D nousee sympatiapisteillä aika kärkeen, vaikkei levy (jonka nimeä en yritäkään muistaa ulkoa) ole mitenkään kuolemattoman hyvä. Mutta kun ne vaan on olleet mun lemppari ikuisesti. Yllättävän usein on kuulottimissa soinut Amorphiksen The Beginning of Times ja Mastodonin Hunter. Ja Rival Sons ynnä Royal Republic.
Reissun päällä parasta oli New York, Olomoucin juhannus ja Oxfordin sumu. Wien kohosi lempparikaupunkilistalla aikaisemmasta kiva-mutta-vähän-tylsä -sijoituksesta, sitä paikkaa pitää nyt Tukholma.
Vuoden viini oli W3. Graham's LBV hyvänä kakkosena, mature cheddarin kanssa aikamoista nannaa. Myös Berliinin market-riesling oli loistava.
Mitään en tainnut oppia, enkä päässyt viisastumaan. Näillä mennään ensi vuoteen: elävää musiikkia ja uusia kaupunkeja. Vähemmän vauhtia, ehkä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti