Muumioita ja munaisjäännöksiä Lontoossa

Prince’s Trust Rock Gala 2011 Royal Albert Hall'issa 23.11. oli lipunostoaikaan hasardiveto: esiintyjistä ei vielä mitään tietoa, ympäripyöreästi vain että 'brittimusiikin kuninkaalliset kohtaavat tuoreet nimet'. No nyt ne siniveriset on jo tiedossa, ja on vain toivottava että nuoressa kaartissa on jotain positiivista yllätystä... Päästään näkemään Pete Townsend, Boy George, Midge Ure, Julian Lennon jne. Piti ihan googlata että onko muutamat noista nimistä elossakaan...

Iltaan täytyy suhtautua niin että se on kalliihko tutustumisretki RAH:n sisätiloihin. Ja ehkä Charleskin on aitiossaan jammailemassa?

Ben Aaronovitch: Rivers of London

Taas uusi Lontoo! Tai vanha (ajalta ennen roomalaisten tuloa). Urbaanifantasiaa kuivakkaan brittiläiseen tapaan, vampyyritkin oli jotenkin arkisempia kuin amerikkalaiset lajitoverinsa.

Poliisi- ja myöhemmin myös velhonoviisi Peter Grant koettaa sovitella Lontoon jokijumaluuksien riitoja ja estää melkein-tyttöystävä-kollegansa kasvoja räjähtämästä. Sivulla 16 olin nauranut ääneen kolmesti, kirjan edetessä tahti hieman hiipui mutta anyway: kerrankin huumorifantasiaa ja kelvollista sellaista! Vastapainona oli melkoisen paljon verenroisketta ja ruumishuonekohtauksia sekä yksi pieni koira (joka oli edesauttamassa kahta kolmesta ensimmäisestä naurusta).

Sarja alkoi tällä kirjalla, ja ainakin kakkososa Moon over Soho on jo kaupan. Olemassaolevista fantasia-aineksista on keitetty kokoon tuoreenoloinen soppa, jään odottamaan jatkoa! Gaimanin Neverwhere tuli mieleen lukiessa, mutta sehän on hyvä vain.

Lontoon paikallistuntemus ei ole pahitteeksi lukukokemuksen virittämisessä, ja toisaalta kirjaa voi melkein lukea matkaoppaana.

Sweet taste of India

Dhaba Beas - intialaista vegesafkaa. Ravintoloita on Prahassa kolme, kävin Národní třídan metroaseman takana Vladislalova 24:ssä. Kaikki ok, ei taaskaan kovin mausteista ja subjista oli sattumat kadonneet kun tulin kahden jälkeen. Palak paneerista sain pelkkää pinaattia. 

Leivät näytti hyvältä, ja tarjolla oli myös samosoita. Samalle lautasella voi kerätä myös jälkiruoan, maanantaina se oli halvavanukasta ja jotain epämääräistä soosia.

Vettä for free, mikä ei täällä suunnalla Eurooppaa ole lainkaan itsestäänselvyys. Jos ja kun ison kaljan saa halvemmalla kuin pienen veden.

Dazed & confused: rojalisti vai tasavaltainen?

Strahovin opiskelija-asuntolakompleksissa betonilohkareessa #7 on yökerho Club007. Asiakaspaikkoja on n. 125 ja lavan korkeus on n. 180 cm, ihan aikuisten ja nuorisolaisten oikeesti. Royal Republicin laulaja Adam on 197cm+tötterötukka.

RR veti settinsä hienosti, että soitannollisessa suhteessa ei kalpene The Hivesille.

MUTTA
- ei yhtään uutta biisiä, ei sitten ensimmäistäkään vaan pelkästään levyllinen
- kuka disssasi ja ketä: Sweet home Alabama, Ace of spades ja vielä joku kolmas (ei ihan Paranoid mut melkein)?? Siis c'mon! Vaikka yleisö koostuíkin 99%:sesti 17-22-vuotiaista lähesteineistä jotka on just muuttaneet  maalta pääakaupunkiin opiskelemaan, niin silti!  Näistä jäi tosi paska fiilis, kun ei biisejä kuitenkaan soitettu kokonaan niinkuin yleisönkosiskelumielessä vain vaan näyttääkseen että "teille kelpaa kaikki". Kun niille olisi kelvannutkin...

Plussaksi keikkapaikasta on sanottava vielä että
+ bussipysäkki heti siinä futiskenttien ja parkkipaikan takana, pääsee Andeliin ja Dejvickaan
+ halpaa Kopparberg-siideriä, kalja lähes ilmaista
+ mukava vessa ♥

Vegaaniruokaa ostarilla

Nový Smichovin ostarin kolmoskerroksessa on pitkä rivi pikaruokapaikkoja, ja siellä viimeisenä ympäri maailmaa toimiva vegaaniketjurafla Loving Hut.

Ehdin just ennen neljää syömään linjaston jämät: nuudeleita, munakoisoa, tofua, soijalihaa... Annoksen hinta oli 24 kruunua/100 g, ja mulle täyden lautasen hinnaksi tuli reilusti alle 100 kruunua. Kaikki ruoka ok, mutta joku oli jo päässyt vähän jäähtymään ja aika miedoissa makumaailmoissa mentiin. Yllättäen parasta oli pavut, joista yleensä en tykkää yhtään.

Henkilökunta puhui englantia, ja ruokalajit oli listattu englanniksi. Pikaruokaa sanan paremmassa merkityksessä, vaikka ennen leffaa tai raskaan shoppailukierroksen aikana. Plussaa pitkistä aukioloajoista, miinusta luottokorttien kelpaamattomuudesta ja alkoholin tarjoilemattomuudesta. Se kuuluu siihen ylimestari Ching Hain ideologiaan, kunniotettakoon sitä.

Kuratointihaaveita, ei koulussa kuitenkaan

Joskus unelmoin taidegalleristin ammatista, tai kuraattorin. Ainakin aina silloin kun käyn jossain galleriassa tai näyttelyssä jossa löydän taiteilijan jonka haluaisin viedä taskussa Suomeen.

Prahan uusimpien museoiden joukossa lienee Artbanka MoYA, Museum of young art. Osoitteeseen Karlova 2 on rähjäiseen palatsiin koottu taideopiskelijoiden ja muiden tuoreiden nykytaiteilijoiden töitä, pihalla heti vastassa David Cernyn Guns. Näyttely oli kovin epätasainen, niinkuin opiskelijatöissä tapana on, mutta muutamia ihkuja töitä sieltä löytyi. Mm. nimi Jakub Hubalek pantiin korvan taakse tulevaisuuden varalle.

Toinen kiinnostavan häiritsevä kokemus oli Pasta Oner The Chemistry gallery 'ssa. Galleria sattuu sijaitsemaan Shakespeare&synove -kirjakauppaa vastapäätä, joten tästedes aina kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

Vielä jälkimuisteluna New Yorkin kokemuksista ihana Animazing Gallery SoHossa.