Alce Nero Caffé, Bologna

Luomuelintarvikkeita, -kosmetiikkaa, viihtyisä luomukahvila ja -ravintola  Alce Nero Caffé Bolognan yliopistoalueen sokkeloisella pikkukujalla Via Petroni 9. Mitä muuta vastuullinen kasvissyöjä voisi toivoa? No ehkä luomuparmesaania, mutta sitä ei taida saada direktiivien mukaan valmistaa. Harmi ettei ollut nälkä enempään kuin kahviin ja pizzettaan, ravintolan puoli näytti viihtyisältä ja täydeltä pääsiäislauantaina suunnilleen lounasaikaan. Yksi munakoisoannos lisää tällä italianreissulla.

Ecological groceries, cosmetics, cozy café and restaurant in Bologna university area. Nice stop for a cappuccino and aubergine pizzetta. Restaurant looked nice and full too, too bad I wasn't hungry enough to try it.

Rosa Liksom: Hytti nro 6

Matkakirjojen lukeminen matkalla saa pään sekaisin ihastuttavalla tavalla. Nyt tein ehkä maaennätyksen: minä, Prahassa asuva suomalainen luen kirjaa, jossa matkustetaan Venäjältä Mongoliaan matkustaessani Ranskan kautta Italiaan. Rosa Liksomin Hytti nro 6 siis viimein luettu, pidin kovin. Liksomin päähenkilö avautuu vähäpuheisesti ja salamyhkäisesti, sen sijaan mitättömät ruostuneet juna-asemat ja teollisuuskaupunkien myrkyllinen ilma kuvataan ylenpalttisesti, runollisesti. Hyttitoverin hikiräkäinen fyysisyys ja tytön lähes näkymätön olemus ovat tasapainossa ja niitä täydentää ikkunoiden takana vaihtuvalle kurjistuva maisema. Aikana jota ei enää ole.

Lukukokemuksen myönteisyyteen saattoi toki vaikuttaa elämäntilanne. Päähenkilö on yhtä aikaa epämääräisesti pakenemassa jotain entistä ja kuitenkin määrätietoisesti matkalla jonkun uuden luo, 

tällainen kaksijakoisuus tuntuu tutulta ja puhuttelee juuri nyt.

Lentäessäni Mont Blancin yli olin siis yhtä aikaa kuuden maan kansalainen, hetkellisesti. Poissa, välissä, in between.

 

Sorry, no point writing book review in english about a finnish untranslated book.

EUR kuormalavat | Pallets

Sisustussuunnittelun toteuttaminen on viivästynyt, mutta ideoita kerään koko ajan. Viikko sitten kävin puutarha- ja huonekalumessuilla Prahassa. 85% esillä olevista esineistä ei kolahtanut lainkaan, aiheutti naurunpyrskähdyksiä tai inhon väristyksiä, mutta oli siellä kivojakin asioita esillä. Nyt Bolognassa aion käyttää vapaapäiväni ikkunaostoksia tehden ja sisustusliikkeiden valikoimaa selaillen. Alla kuvia kuormalavoista ennen ja jälkeen, se kun nyt vaan on niin trendikäs materiaali.

Gathering ideas. Pallet photos before/after from Prague interior design fair and Bologna, Italy. Pallets just are so now.  

Uni paikallaan | Apposite dreaming

Suukottelin ja halailin lapsuuden ihastus-M:n kanssa. Kommentti M:n äidiltä: "tulevaisuus on yliarvostettua, pysy tässä hetkessä lapsi".

Kiitos a-tajunta. Heräsin unesta lämpimän mukavaan oloon, joka kesti pitkään. Arkitodellisuus puski muistiin vasta hetken päästä. Juuri sitä tarvitsin tänä aamuna.

Hugs and kisses with my childhood crush M. His mother commented: "the future is overrated. Stick to present moment, kiddo".

Thanks sub-C. Woke up feeling warm, nice, good. Real life shock wave only after few moments. Just what I needed this morning.

Täten julistan kevään koittaneeksi | I hereby declare the spring has come

Vaikka halvatun kylmä on edelleenkin, maassa lunta varjopaikoissa ja keittiön kivilattia huokuu pohjoismaista kylmyyttä, se on sitten kevät.

Kävin päiväkävelyllä puistossa hamosessa, tämä on jotain jonka voi ehkä merkitä historiankirjoihin. Koska kevät, salaattia ja valkoviiniä. Punkut alkaa tuntua tunkkaisilta ja turhantärkeiltä. Kuva ei pyri olemaan ruokakuva, vaan samaan otokseen on tallennettu kauniita ja mukavia asioita: kalanruotoparketti, reilun kokoinen viinilasini johon pikkuisen pohjalle lirauttamalla uppoaa 3 desiä viiniä ja vuohenjuustosalaatti. Kuva kertoo myös sen, että minulla ei ole ruokapöytää. Tsatsiki on kaupasta, tätä ei käännetä englanninkieliseen versioon.

Brrr... even it's still freezing, it is officially spring. Must be, because I'm craving for white wine and salad. The photo is definitely not a foodie pic but a collage of niceties: my fishbone pattern parquet, new wine glass that serves easily 3 dl wine when pouring just a little and goat cheese salad. Photo also reveals the fact that I don't have a dining table.

Merkitykselli/settömiä yksityiskohtaunia | Detail dreaming

1. unessa olen pesulassa ja riitelen pesulalaskusta omistajan kanssa. Väitän, että pyykkini mahtuu pienempään koriin joten siitä pitäisi veloittaa pienempi hinta. Survon vaatteet pienempään koriin, ne eivät millään mahdu siihen. Toisessa unessa olen hankkinut uudet silmälasit, sellaiset 1950-luvun  kissalasit.

Täysin mitättömiä unia, silti molemmat ovat tuntuneet merkityksillä ladatuilta ja symbolisilta. Olen herännyt keskellä yötä pohtimaan miksi ja miten.

First dream is about laundry bill, I refuse to pay the bill and tell the proprietor that I only have small bag of laundry. Second dream is about getting new eyeglasses, the catlike ones with 1950's style.

Both dreams so meaningless and mundane, still they feel heavy with meaning and symbols. I've woken up in the middle of the night thinking why and how.

Töistä pois -unia | Dreaming away from work

Unissa työhuoneeni on yön aikana siirretty toiseen paikkaan tai jopa toiseen maahan. Kuljen pitkiä käytäviä enkä löydä työpaikalle ohjeista huolimatta. Viime yönä uneksin savesta muotoiltavasta työpöydästä, joka piti rakentaa joka aamu uudelleen eri paikkaan. Piti kuljettaa savi laukussa ja aloittaa taas alusta. Soitan helpdeskiin jossa minulle ollaan ynseitä ja annetaan vääriä ohjeita. Työkaverit keittävät lounastunnilla kalansilmäkeittoa tietäen että olen kasvissyöjä enkä voi maistella sitä. Selkeä viesti: nämä asiat on syytä poistaa aktiiviajattelusta.

In my dreams my office has been transferred during the night to another place or another country. I can't find it, I walk endlessly long corridors looking for it. Last night I dreamt that my desk was made of clay. I had to build it every morning, carry the clay with me in my bag and then again build my desk somewhere. I try to call helpdesk, the instructions are rude and and not correct. Colleagues use their lunch hour to cook fish eye soup, they know I'm a veggie and can't taste the soup. The message is clear: work related thoughts should be erased.

Interior design

Downshiftausyritykseni on opettanut minulle seuraavaa: joogamatolla nukkumisen jälkeen peruspatja tuntuu niin hyvältä että melkein itkettää. Tuoli on aivan aliarvostettu kodin esine, myös paikka tai taso johon laskea esineitä on hyvin kätevä. Toki minulla on neliökaupalla lattiaa johon laskea esineitä, mutta se ei tunnu samalta. Tuoliosastolla on luvassa parannus, viikonlopuksi DIY-puuhaa näiden roskalavalta löydettyjen jakkaroiden kanssa.

Ja enpä olisi vielä joku aika sitten uskonut lisääväni tageihin sisustuksen!

Definitely have learned something during these past days of downshifting. After sleeping on a yoga mat a basic mattrass feels SO luxurious. Also chairs, the handy and conveient pieces of furniture are much too underrated. Ode to chairs! Not that I'm chairless anymore. These two found stools are waiting for sandpaper, glue and paint.

Ensimmäinen aamu, the first morning, prvni rano

Takautuvasti kerrottuna siis

8.00
Yllättävän notkeana ja hyvin nukkuneena nousen väliaikaisvuoteeltani: joogamatto, pitkä takki ja fleece pussilakanassa peittona, niskatyyny plus villatakki tyynynä. Tähänhän voisi tottua, jospa en ostaisi patjaa lain. Tai sitten IKEAn ovenkahvaan huomisaamuna.

9.15

Olen saanut avaimet maailman pelottavimpaan kellariin, takapihalle puutarhaan, postilaatikkoon jonka lukko on ruostunut kiinni. Taskussa myös hätäapuhuoltopäivystyksen numero, aikuiseksi kasvaneen Harry Potterin näköisen kiinteistönvälittäjän numero ja lakimiehen numero. Ovisummerissa lukee Muchová, postilaatikossa lukee Ruzičkovi. Matkalaukusta löytyy mukaan otettuna näköjään sekä desin että puolen desin mitta.

10.26

Hiukoo vähän. Avaan tuliaissuklaan. Talossa kellään ei ole käytössä salasanatonta verkkoa, en pääse maailmaan kiinni muuten kuin tekstiviesteillä. Mietin, tuntuuko se retriitiltä ja seikkailulta. Tiedän, että internetin asentaja tulee ensi viikon alussa (kun tätä kirjoittaessani on perjantai) ja päätän hiljentyä verkottomaan viikonloppuun asian vaatimalla hartaudella.

Oo, tällä tarkkuudella ja pieteetillä kerrottuna vuodesta Prahassa tulee pitkä ja puuduttava lukea! Kello on jo 11.48 ja mitään merkittävää ei sitten edellisen kuvailun ole tapahtunut. Valssaan ja etenen askel-askel-hyppy toistaiseksi tyhjien huoneideni halki, halli erityisesti houkuttaa tanssimaan. Jahka katossa olisi kristallikruunu tai diskopallo, olisi tanssiaishuone valmis. Vanha parketti narisee juuri niin juhlallisesti kuin pitääkin.

12.33
Taidan toteuttaa itseäni ja viettää villiä ja vapaata vuotta maailmalla ottamalla torkut. Onhan tässä aikaa miettiä mitä tekisi sen jälkeen.