Smutny/stastny

Verkkaan mutta vääjäämättä etenevä maailmanloppu, moneen kertaan jo uneksittu. Unissa siitä selvittiin, saa nähdä miten käy. Mistähän sitä nyt sitten alkaisi nähdä unia?

Uneksin sameissa vesissä | Opaque waters

Uin samean harmaassa vedessä, se oli kuin saven läpi suodattunutta mutta silti jotenkin raikasta. Vähän long drinkin väristä ja oloista (ei makuista kylläkään). Jalkoja ei kannattanut laittaa pohjaan, siellä odotti ikävä mutalöllö johon alkoi upota välittömästi.

Muita uimareita meni ohi, minun vauhtini oli hidas. Tunnistin jonkun uimarin ja koetin muutaman kerran kiihdyttää  tavoittaakseni tutun, mutta kaikki menivät lujempaa enkä saanut ketään kiinni.Vasemmassa käsivarressani poltteli tuore tatuointi, jota halusin pysähtyä ihailemaan mutta silloinhan olisin vajonnut pohjaan. Ei auttanut muuta kuin polskuttaa menemään, hitaasti mutta omalla tyylillä

 Was swimming in opaque grey but still fresh water. I knew that something unpleasant was lurking in the bottom, and I tried avoid touching it with my feet.

Other swimmers passed my by, as I treaded wlow. Recoqnized someone ahead me and tried to catch the familiar swimmers but I was too slow. There was a brand new tattoo on my left arm, I wanted to stop and admire it but knew that if I stop, I’ll sink. So I had to keep on going. Slowly but with determination.

FB almost IRL

Auts, some ja futiskisat tunkee uniin. Uneksin että ensirakkaus peukutti ohimennen hyväksyvästi ilmassa leijuvaa ja kaikille näkyvää vastaustani kysymykseen "mitä mietit" juostessaan jalkapallon perässä. Cool. 8D

Dark shadows, Lockout

Tim Burtonin uusin oli vähemmän komedia kuin luulin, vaikka siinä pari hyvää heittoa olikin.

Isojen ihmisten satu ja jotenkin kyllästyneen oloiset tähtöset, ei valitettavasti pääse lähellekään Burtonin leffojen kärkeä mutta kyllähän tuon ennemmin katsoi kuin otti turpiinsa. Noin suomalaiskansallisesti sanottuna. Arvosana 7,5/10. Siitäkin puolikas armopiste Timille runoilijana.

Samana päivänä, toistan, samana päivänä katsoin Luc Bessonin tuottaman Lockout-scifi-pläjäyksen. Satoi, siksi vietin noin paljon aikaa sisätiloissa.

Leffasta tuli mieleen Royal Republicin biisi Presidents daughter. Maximum security- avaruusalukselle on köijätty kaikki maapallon pahimmat rikolliset. Amerikan pressan tytär on vierailulla ottamassa selvää käytetäänkö vankeja ihmiskokeisiin, kaikki menee pieleen ja maapallolta täytyy lähettää Guy Pearce (tuttu mm. Priscilla aavikon kuningattaresta ja kohtapuoliin Prometheus-leffasta) vapauttamaan typy. Seen that before. Hauskinta oli pääpahisten skottiaksentti :) Arvosana 6,5/10, ei ole Bessonkaan enää entisellään.

Lisäksi melkein näin end:civ -dokkarin, täytyy katsoa se netistä joskus :D

Kaupungin paras metsä!

Prahan puistoista kivoimmat on Letenske sady ja Stromovka. Puutarhoista viihdyn parhaiten palatsipuutarhoissa ja Frantiskanska zahradassa piilossa.

Mutta nyt löysin metsän! P6, Stresovicessa on tähdenmuotoinen huvila Vila Hvezda, joka sattui olemaan lyhyen matkan päässä. Huvilaan ei päässyt sisälle eikä se rehellisesti sanottuna ollut muutenkaan kummoinen, mutta metsä, se metsä siinä ympärillä! Aamupäivä metsässä oli aivan täydellinen.

Antakaa mun muuttaa tähän mökkiin asumaan, katsomaan valon ja varjon hippaa puiden rungoilla. Antakaa mun herätä aamulla kuuntelemaan  lintujen äänekästä ilonpitoa latvustoissa. Pls, prosim.

Cornucopia

Koko Dublinista (saati sitten Limerickista) ei löytynyt islantilaisen Hagleikur Dagssonin kirjoja. Onhan jutut aika härskejä, ehkä ne on katoliselle maalle liikaa. Kirjaa metsästäessäni eksyin Temple Barin alueelle, löysin scifi- ja sarjiskaupan ja kävin Cornucopiassa (19 Wicklow Street) illastamassa.

Ajatusvirheen vuoksi söin kikhernesalaattia JA hummusta, mutta hyvää se oli silti. Aikaisemmin syömäni patonki vain oli repinyt kitalakeni verille, joten ruoka oli melkein verellä höystettyä vegesafkaa. Hummus oli ok, mutta edelleen parasta olen tehnyt itse.

Hyviä oliiveja, ilmaista vettä ja innokas + ystävällinen henkilökunta. Luomuviiniä ja -olutta tarjolla, pitkät aukioloajat.

Vegetka

Dejviceen on harvoin asiaa, ellei ole tulossa tai menossa lentokentälle. Kafkova 16:ssa on vegaanirafla Vegetka, joka tarjoaa aasialaista buffetlounasta edulliseen kilohintaan.

Ei todellakaan mitään erikoista, samaa mättöä kuin muissakin vastaavissa paikoissa mutta hinta kohdillaan ja ruoka ok. Paljon munakoisoa, dobre. Aasialainen hlökunta ei puhu englantia, mutta mullehan se ei ole ongelma. Heitin kevyttä tsekinkielistä läppää valintajonossa edellä menevien kanssa kun yhdessä ihmeteltiin mitä nimettömissä astioissa on. Osoitin läskinnäköistä köntsää ja sanoin: maso, ne? Huono vitsi mutta tsekiksi kuitenkin. :)

Bio Zahrada

Vinohrady on mukava kaupunginosa, siellä on monta pientä kivaa raflaa. Luomua myyvä ja tarjoileva Bio Zahrada (Belgicka 33) on uusimpia tulokkaita kätevästi Namesti Mirun metroaseman likellä.

Osuin paikalle puoli tuntia lounasajan päättymisen jälkeen, joten vegeburgeri jäi maistamatta. Tarjolla oli soppaa, leipää ym., päädyin valkosipulikeittoon ja tempeh-hummusleipään. Keitto oli hyvää, niin kuin se aina on, mutta sitä kasvissyöjä voi syödä missä tahansa ravintolassa. Hanavesi oli kädenlämpöistä (plääh), mutta leipä ok ja miljöö. Ja syöjän fiilis.

Nuori henkilökunta puhui sujuvaa englantia, wifi oli käytössä ja takapihalta löytyi se zahrada. Kaikki elementit kohdillaan, kun seuraavan kerran olen huudeilla niin koetan olla lounasaikaan liikkeellä. Pahoittelut valjusta valokuvasta, miten siitä nyt noin huono tuli.

Lahja jumalilta

Uni alkoi arkisesti ja mukavasti. Olin tavannut tuttuja, sopinut pubiinlähdöstä ja saanut työtarjouksen copywriteriksi kun kylmyys yhtäkkiä iski. Eteläisistä maista tulleet olivat heti hätää kärsimässä, eihän heillä ollut sopivia vaatteita ja ajatus ikuisesta talvesta ja pakkasesta oli vieras. Evakuoinnit ikitalven alta käynnistettiin välittömästi.

Itsekin jotenkin erehdyksessä lähdin kulkemaan lumessa paljain jaloin. Onneksi huomasin virheeni, tajusin ettei onnellisuus ehkäise keuhkokuumetta ja löysin kirpputorilta kippurakärkiset tohvelit jalkoihini.

Astuin sisään lähiökapakkaan, jossa puolijuopuneet kantikset kuuntelivat huvittuneina tummaihoisen pulimummon pää painuksissa heittelemiä puolituhmuuksia siskonsa huonosta hygieniasta (Hygieia). Kun tulin vanhan naisen kohdalle, hän kohotti katseensa minuun ja ymmärsin hänen olevan Nemesis. Mustien silmien sokea katse porautui minuun ja hän sanoi: "kun suuri aalto tulee, heikommat eivät pääse sen alta. Ole valmiina heittämään ankkuri juuri oikeaan aikaan, se on ainoa tapa pelastua."