John Ajvide Lindqvistin Handling the undead (alkup. Hanteringen av odöda) tarttui mukaan Tukholmasta. Olen lukenut viime aikoina - yllättäen itsenikin - kauhua, ja pitänyt tekijän aikaisemmista tuttavuuksista (Ystävät hämärän jälkeen ja Ihmissatama). Ei tämäkään pettänyt odotuksiani, vaikka vähän ristiriitaiset tunteet jäikin.
Tukholmaa koettelee helleaalto ja kaksi kummallista ilmiötä: sähkölaitteet eivät tahdo mennä pois päältä ja kuolleet eivät tahdo pysyä haudoissaan. Helteellä molemmat kiusallisia juttuja, ainakin pidemmän päälle.
Naapurimaan zombijuttu on riittävän realistinen mutta toisaalta riittävän fantastinen ollakseen vetävä ja viihdyttävä. Loppuratkaisu jäi vähän kaivelemaan, mutta ei siitä sen enempää.
Ajvide Lindqvistilta ilmestyy toukouussa Lilla stjärna, odotellaan.
3.10.2010
Uni kokoaa päivän palaset
Viikonloppuna Tukholmassa näin jatko-unen, ensin pe-la -yönä alun ja seuraavana yönä sitten lisää. Jälkeen päin on helppo palastella päivän tapahtumat, jotka alitajunta käsitteli yöllä: Tukholma, suojatiellä vastaan tullut bullterrieri + Jonathan Carrollin puhuvat koirat, Topi-koiran kurja kohtalo, ihmettelyt minun työni sisällön kertomisesta appivanhemmille, Liisa ihmemaassa-leffan kaksoset ja vainukoira joka puhui Timothy Spallin äänellä ym.
Näin unta, että meillä oli kaksi pitkulaista, frettimäistä koiraa. Toisen huhuttiin osaavan puhua, mutta emme tienneet kumman. Molemmat pysyivät vaiti. Seuraavana yönä joulun vietossa anopin luona supatin puhuvan (vielä vaiti pysyvän) koiran korvaan: vien sinut meille kotiin juhlien jälkeen, sitten voit puhua ihan vapaasti. Selailin myös Roppongin karttaa.
Aamulla ei hajuakaan siitä, mikä tai missä on Roppong. Googlaamalla selvisi että Roppongi on
a) kaupunginosa Tokiossa
b) japanilainen ravintola Tukholmassa
Kyllä mieli on noheva! Minä vain katselen lopputulosta= unta jonka alitajunta on mulle koonnut.
Näin unta, että meillä oli kaksi pitkulaista, frettimäistä koiraa. Toisen huhuttiin osaavan puhua, mutta emme tienneet kumman. Molemmat pysyivät vaiti. Seuraavana yönä joulun vietossa anopin luona supatin puhuvan (vielä vaiti pysyvän) koiran korvaan: vien sinut meille kotiin juhlien jälkeen, sitten voit puhua ihan vapaasti. Selailin myös Roppongin karttaa.
Aamulla ei hajuakaan siitä, mikä tai missä on Roppong. Googlaamalla selvisi että Roppongi on
a) kaupunginosa Tokiossa
b) japanilainen ravintola Tukholmassa
Kyllä mieli on noheva! Minä vain katselen lopputulosta= unta jonka alitajunta on mulle koonnut.
3.09.2010
Sportlov i Sthlm
Kiva pitkä aurinkoinen viikonloppu takana, onneksi kotonakin tänään paistaa A.
Hotelli Scandic NorraBantorget oli mainiolla paikalla Drottninggatanin kulmassa, siitä oli lyhyt matka niin Hötorgetille kuin Vasastaniinkin. Hotelli oli perussiisti, saatiin business-huone ja johtajan tervehdyskirje pöydällä kera namien. Hotellin ravintolan ruoka oli ihan ok, sanonnan neutraalissa merkityksessä. En missään tapauksessa olisi maksanut täyttä hintaa ko. pöperöstä, mutta kyllähän sen söi kun lähes ilmaiseksi sai.
Pengottiin St. Eriksgatanilla 5 levykauppaa, enempää ei yhdellä kertaa jaksa. Ja olisi pitänyt olla lista mukana, nyt tuli vain hepuli kaikesta mukavasta eikä osannut miettiä selkeästi mitä haluaa. Malmskillnadgatanilla oli hyvä/huono hårdrock-kauppa Heavy sound rock shop. Hyvä siksi, että siellä oli vain hyvää musaa, huono siksi että ilolla löydetyt harviis-DVD:t ei toimineet :( Rahat saatiin kyllä takaisin, mutta silti jäi harmittamaan. Olen edelleen taipuvainen pitämään Bengansia kaupungin parhaana levykauppana.
Ravintolasuunnitelmia piti muuttaa monta kertaa , kun selvisi että hotellin rafla on kiinni sunnuntaisin, samoin kuin monet kasvispaikat. Loppujen lopuksi perjantaina syötiin italialaisessa Primo ciao ciao -paikassa ja sunnuntaina Örtagårdenin buffet-pöydässä. Perjantain pizza oli hyvä, tuoreista vihanneksista tehty ja riittävän maustettu. Noutopöytä oli (taas) ihana, ja miehen iloksi padoista ja kattiloista löytyi myös lihaa!!
Liisa ihmemaassa oli hyvä/pettymys. Hyvä tottakai, mutta ei mitenkään timburtonmainen. Seurasi sadun kaavaa aika orjallisesti, ja sitten välillä saattoi olla kohtaus joka takuulla hämmensi ja pelotti lapsia. Vähän ambivalentti olo jäi, mutta kyllä leffan hahmot tuli uniin = hyvän leffan merkki.
John Ajvide Lindqvistin Handling the undead on viimeistä lukua vaille valmis, siitä tulossa oma postaus. Tykkään!
SEURAAVALLA reissulla:
* väliin jääneet kasvisraflat
* kissapuoti Katt!Katt!
* kesällä saaristoon (fillari mukaan laivaan?)
* kattokävelylle haluaisin mutten koskaan uskalla
Hotelli Scandic NorraBantorget oli mainiolla paikalla Drottninggatanin kulmassa, siitä oli lyhyt matka niin Hötorgetille kuin Vasastaniinkin. Hotelli oli perussiisti, saatiin business-huone ja johtajan tervehdyskirje pöydällä kera namien. Hotellin ravintolan ruoka oli ihan ok, sanonnan neutraalissa merkityksessä. En missään tapauksessa olisi maksanut täyttä hintaa ko. pöperöstä, mutta kyllähän sen söi kun lähes ilmaiseksi sai.
Pengottiin St. Eriksgatanilla 5 levykauppaa, enempää ei yhdellä kertaa jaksa. Ja olisi pitänyt olla lista mukana, nyt tuli vain hepuli kaikesta mukavasta eikä osannut miettiä selkeästi mitä haluaa. Malmskillnadgatanilla oli hyvä/huono hårdrock-kauppa Heavy sound rock shop. Hyvä siksi, että siellä oli vain hyvää musaa, huono siksi että ilolla löydetyt harviis-DVD:t ei toimineet :( Rahat saatiin kyllä takaisin, mutta silti jäi harmittamaan. Olen edelleen taipuvainen pitämään Bengansia kaupungin parhaana levykauppana.
Ravintolasuunnitelmia piti muuttaa monta kertaa , kun selvisi että hotellin rafla on kiinni sunnuntaisin, samoin kuin monet kasvispaikat. Loppujen lopuksi perjantaina syötiin italialaisessa Primo ciao ciao -paikassa ja sunnuntaina Örtagårdenin buffet-pöydässä. Perjantain pizza oli hyvä, tuoreista vihanneksista tehty ja riittävän maustettu. Noutopöytä oli (taas) ihana, ja miehen iloksi padoista ja kattiloista löytyi myös lihaa!!
Liisa ihmemaassa oli hyvä/pettymys. Hyvä tottakai, mutta ei mitenkään timburtonmainen. Seurasi sadun kaavaa aika orjallisesti, ja sitten välillä saattoi olla kohtaus joka takuulla hämmensi ja pelotti lapsia. Vähän ambivalentti olo jäi, mutta kyllä leffan hahmot tuli uniin = hyvän leffan merkki.
John Ajvide Lindqvistin Handling the undead on viimeistä lukua vaille valmis, siitä tulossa oma postaus. Tykkään!
SEURAAVALLA reissulla:
* väliin jääneet kasvisraflat
* kissapuoti Katt!Katt!
* kesällä saaristoon (fillari mukaan laivaan?)
* kattokävelylle haluaisin mutten koskaan uskalla
3.01.2010
Kasvis matkailee
Olen tajunnut vasta näin vanhemmiten kasvisravintoloiden olemassaolon. Myös hoksannut että voin ennen lähtöä tsekata mistä vegeruokaa löytyy määränpäässä, niin ettei sinne päädy vain vahingossa. Olen siis kymmenen vuoden ajan istunut sianniska-hospodoissa ja järsinyt sitä ainokaista marinoitua juustoa tai mautonta munakasta... On kuin uusi maailma olisi auennut ruokailijalle! Valinnan vaikeus!
Ensi viikonloppuna olisi tarkoitus maistella taas lisää Tukholman kasvisantia. Kyllä se vain onkin mukava kaupunki, jospa vain säät suosisivat joulukuuta paremmin. Hermitage Gamla Stanissa ja/tai Hermans Hojdare Söderissä on merkattuna karttaan. Toinen vegelle sopiva vaihtoehto on etniset paikat, esim. etiopialainen Abyssinia tai kovin kehuttu Malaysia.
Saan viikon etumatkaa Tim Burtonin Liisa ihmemaassa-leffan Suomen ensi-iltaan kun katson sen siellä lauantaina, spoilaan tänne häpeilemättä jos jotain mainittavaa on :)
Ensi viikonloppuna olisi tarkoitus maistella taas lisää Tukholman kasvisantia. Kyllä se vain onkin mukava kaupunki, jospa vain säät suosisivat joulukuuta paremmin. Hermitage Gamla Stanissa ja/tai Hermans Hojdare Söderissä on merkattuna karttaan. Toinen vegelle sopiva vaihtoehto on etniset paikat, esim. etiopialainen Abyssinia tai kovin kehuttu Malaysia.
Saan viikon etumatkaa Tim Burtonin Liisa ihmemaassa-leffan Suomen ensi-iltaan kun katson sen siellä lauantaina, spoilaan tänne häpeilemättä jos jotain mainittavaa on :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)