Liian kauniit kaupungit

Firenze, Salzburg ja Cesky Krumlov ovat hämmentäviä kauneudessaan. Tuntuu, että niistä puuttuu jotain, särmä tai miksi sitä nyt kutsuisi. Kauneus vuoroin ihastuttaa "ihanaa olla vihdoin täällä", vuoroin ärsyttää "missä kaikki graffitit, rokkibaarit, skeittailijat". Ydinkeskustan ulkopuolella on varmaan tavallista elämää, mutta lyhyellä vierailulla siihen ei ehdi törmätä ja ainakin minua se jäi harmittamaan. Samalla pohdin, mitä muita liian kauniita kaupunkeja maailmassa on, ja haluanko nähdä ne.

-->Liitän tähän kuvallista todistusaineistoa mietteideni tueksi jahka ennätän.

Valokuva väärästä talosta, naapurissa

Kipaisin viikonloppuna Tukholmaan. Ellei se olisi niin kornia, sanoisin että Stokis on kovaa vauhtia nousemassa yhdeksi suosikkikaupungeistani! Tykkään, kaikki on niin kuin kotona mutta mikään ei ole niin kuin kotona if you get my point. Paitsi että siiderissä on puolet vähemmän prosentteja, se vähän nyppii.

Tein retken Gamla Stanissa Johan Homanin talolle, ja onnistuin sitten ottamaan kuvan väärästä talosta... Köpmantorget/Köpmansgatan, ihmekös tuo jos ei-natiivi erehtyy.

Kuvasin myös oman hotellihuoneeni tahi hyttini. Tilaa oli reilut 7 m2, ikkunoiden tilalla peilit. Sopi aamu-uniselle liiankin hyvin: täydessä pimeydessä ja hiljaisuudessa olisin voinut nukkua iltapäivään asti (yhden kerran nukuinkin, mutta lomalla saa tehdä niin).


Tutkimusmatkani ovat kauimmillaan ulottuneet Söderiin vievälle sillalle, ehkä seuraavan kerran ehdin/uskaltaudun sitten sinne jo? Vakkarimajapaikaksi olisi hakusessa söpö pikkuhotelli tai -pensionaatti, mielellään symppiksen täti-omistajan kera. Ja mielellään ikkunasta pitäisi näkyä havet.